N:o 540 / 1992: Annettu Naantalissa 26 päivänä kesäkuuta 1992
Asetus lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 § Strasbourgissa 13 päivänä marraskuuta 1987 tehty lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 8 päivänä marraskuuta 1991 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 2 päivänä joulukuuta 1991, tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.
2 § Yleissopimusta koskevan hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä Suomi on tehnyt varauman yleissopimuksen 21 artiklan määräysten mukaisesti ja siinä artiklassa mainituin sitoumuksin yleissopimuksen 6 artiklaan ja 10 artiklan 1 kappaleen a kohtaan.
3 § Yleissopimuksen 1 artiklan 6 kappaleessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa maa- ja metsätalousministeriö.
4 § Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.
(Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 49/92)
***
N:o 310/ 1997: Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
Asetus: lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta
Ulkoasiainministerin esittelystä muutetaan lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta 26 päivänä kesäkuuta 1992 annetun asetuksen (540/1992) 2 § seuraavasti:
2 § Suomi on tehnyt varauman yleissopimuksen 21 artiklan määräysten mukaisesti ja siinä artiklassa mainituin sitoumuksin yleissopimuksen 6 artiklaan.
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä huhtikuuta 1997.
***
Lemmikkieläinten suojelua koskeva
EUROOPPALAINEN YLEISSOPIMUS
JOHDANTO
Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen,
katsovat, että Euroopan neuvoston pyrkimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jäsenvaltioidensa välille,
tunnustavat, että ihmisellä on moraalinen velvollisuus kunnioittaa kaikkia eläviä olentoja ja muistavat, että lemmikkieläimillä on erityissuhde ihmiseen,
katsovat, että lemmikkieläimillä on tärkeä osuus elämänlaadun parantamisessa ja että ne siksi ovat yhteiskunnalle tärkeitä,
ottavat huomioon ihmisen pitämien eläinten suunnattoman suuresta lajivalikoimasta syntyvät vaikeudet,
ottavat huomioon, että lemmikkieläinkannan liiallinen kasvu on vaaraksi ihmisten ja eläinten terveydelle ja turvallisuudelle,
katsovat, että villieläimen pitämistä lemmikkinä ei tule rohkaista,
ovat tietoisia niistä eri olosuhteista, jotka vallitsevat lemmikkieläinten hankkimisessa, pitämisessä, kaupallisessa ja ei-kaupallisessa kasvattamisessa, lopettamisessa ja eläinkaupassa,
tiedostavat, että olosuhteet, joissa lemmikkieläimiä pidetään, eivät aina edistä niiden terveyttä ja hyvinvointia,
toteavat, että asenteet lemmikkieläimiä kohtaan vaihtelevat suuresti, joskus puutteellisen tiedon ja tietämyksen johdosta,
katsovat, että yhteinen perusasenne ja -käytäntö, jotka johtavat vastuuntuntoiseen lemmikkieläinten omistamiseen, ei ole vain toivottava vaan myös realistinen tavoite, ja
ovat sopineet seuraavasta:
I LUKU: Yleiset määräykset
1 artikla: Määritelmät
1. Lemmikkieläin tarkoittaa mitä tahansa eläintä, jota ihminen pitää tai joka on tarkoitettu ihmisen pidettäväksi erityisesti hänen taloudessaan omaksi iloksi ja seuraksi.
2. Lemmikkieläinkauppa tarkoittaa kaikkea säännöllistä ja riittävissä määrin voiton saamiseksi harjoitettavaa liiketoimintaa, johon kuuluu lemmikkieläimen omistajan vaihtuminen.
3. Kaupallinen kasvattaminen ja hoito tarkoittaa pääasiallisesti ansaitsemismielessä ja huomattavassa määrin tapahtuvaa lemmikkieläinten kasvattamista ja hoitoon ottamista.
4. Lemmikkieläinkoti tarkoittaa voittoa tavoittelematonta laitosta, jossa voidaan pitää huomattavia määriä lemmikkieläimiä. Kansallisen lainsäädännön ja hallinnollisten määräysten salliessa laitos voi vastaanottaa heitteillä olevia eläimiä.
5. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.
6. Toimivaltainen viranomainen tarkoittaa kunkin jäsenvaltion nimeämää viranomaista.
2 artikla: Soveltamisala ja toteuttaminen
1. Jokainen sopimuspuoli sitoutuu ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tämän yleissopimuksen määräykset toteutuisivat
a) lemmikkieläinten osalta, joita luonnollinen tai oikeushenkilö pitää jossain taloudessa tai kaupallisessa laitoksessa kaupallista kasvattamista tai hoitoa varten, tai joita pidetään lemmikkieläinkodeissa.
b) soveltuvin osin heitteillä olevien eläinten osalta.
2. Mikään tämän yleissopimuksen määräys ei saa vaikuttaa muiden eläinsuojelumääräysten tai uhanalaisten villieläinlajien suojelumääräysten toteuttamiseen.
3. Mikään tämän yleissopimuksen määräys ei saa vaikuttaa sopimuspuolten vapauteen hyväksyä ankarampia toimenpiteitä lemmikkieläinten suojelemiseksi tai soveltaa tämän yleissopimuksen määräyksiä myös eläinluokkiin, joita ei nimenomaan näissä määräyksissä mainita.
II LUKU: Lemmikkieläinten pitämisen periaatteet
3 artikla: Eläinten hyvinvoinnin perusperiaatteet
1. Lemmikkieläimelle ei saa tuottaa tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa.
2. Lemmikkieläintä ei saa jättää heitteille.
4 artikla: Eläinten pito
1. Henkilö, joka pitää lemmikkieläintä tai joka on suostunut siitä huolehtimaan, on vastuussa sen terveydestä ja hyvinvoinnista.
2. Henkilö, joka pitää lemmikkieläintä tai huolehtii siitä, järjestää sille tilan, hoidon ja huomion lajin ja rodun perusteella eläimen etologisten tarpeiden mukaisesti ja erityisesti
a) antaa eläimelle riittävästi sopivaa ruokaa ja vettä,
b) antaa riittävästi tilaisuuksia liikuntaan,
c) ryhtyy kohtuullisiin toimiin eläimen karkaamisen estämiseksi.
3. Eläintä ei saa pitää lemmikkinä, jos
a) edellä 2 kappaleen ehtoja ei ole täytetty,
b) näiden ehtojen täyttämisestä huolimatta eläin ei sopeudu ihmisen huostassa olemiseen.
5 artikla: Jalostus
Henkilö, joka valitsee lemmikkieläimen jalostukseen, on velvollinen ottamaan huomioon sellaiset anatomiset, fysiologiset ja käyttäytymiseen liittyvät ominaisuudet, jotka todennäköisesti saattavat vaarantaa joko pentujen tai emon terveyden ja hyvinvoinnin.
6 artikla: Eläimen hankkimisen ikäraja
Lemmikkieläintä ei saa myydä alle 16-vuotiaalle ilman vanhempien tai holhoojan nimenomaista lupaa.
7 artikla: Koulutus
Lemmikkieläintä ei saa kouluttaa siten, että vahingoitetaan sen terveyttä ja hyvinvointia varsinkaan pakottamalla sitä ylittämään luonnolliset kykynsä tai voimansa tai käyttämällä keinotekoisia apuvälineitä, jotka aiheuttavat vammoja tai tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa.
8 artikla: Kauppa, kaupallinen kasvattaminen ja hoito, lemmikkieläinkodit
1. Henkilö, joka tämän yleissopimuksen voimaantullessa harjoittaa lemmikkieläinkauppaa, kaupallista kasvattamista tai hoitoon ottamista tai pitää lemmikkieläinkotia, on velvollinen kunkin sopimuspuolen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa ilmoittamaan toiminnastaan toimivaltaiselle viranomaiselle.
Henkilö, joka aikoo ryhtyä harjoittamaan jotain näistä toiminnoista, on velvollinen ilmoittamaan aikomuksestaan toimivaltaiselle viranomaiselle.
2. Ilmoituksesta tulee ilmetä:
a) lemmikkieläinlajit, joita toiminta koskee tai tulee koskemaan,
b) vastuuhenkilö ja hänen tietämyksensä,
c) kuvaus tiloista ja käytettävistä tai käytettäväksi aiotuista laitteista.
3. Edellä mainittua toimintaa voi harjoittaa vain jos
a) vastuuhenkilöllä on toiminnan edellyttämät tiedot ja taidot, jotka hän on saanut joko ammattikoulutuksen tai riittävän lemmikkieläinkokemuksen kautta ja
b) toiminnassa käytettävät tilat ja laitteet vastaavat 4 artiklassa määrättyjä vaatimuksia.
4. Toimivaltainen viranomainen päättää 1 kappaleen mukaisesti jätetyn ilmoituksen perusteella, onko 3 kappaleessa määrätyt ehdot täytetty. Jos näitä ehtoja ei ole asianmukaisesti täytetty, toimivaltainen viranomainen suosittaa toimenpiteitä ja, mikäli eläinten hyvinvointi sitä edellyttää, kieltää toiminnan aloittamisen tai jatkamisen.
5. Toimivaltainen viranomainen valvoo kansallisen lainsäädännön mukaisesti, onko edellä mainitut ehdot täytetty.
9 artikla: Mainonta, viihde, näyttelyt, kilpailut ja vastaavat tilaisuudet
1. Lemmikkieläimiä ei saa käyttää mainonnassa, viihteessä, näyttelyissä, kilpailuissa eikä vastaavissa tilaisuuksissa, jos
a) järjestäjä ei ole luonut asianmukaisia olosuhteita, niin että lemmikkieläimiä voidaan kohdella 4 artiklan 2 kappaleen vaatimusten mukaisesti, tai
b) lemmikkieläinten terveys tai hyvinvointi on vaarassa.
2. Lemmikkieläimelle ei saa antaa aineita tai hoitoja eikä käyttää keinoja, joiden tarkoituksena on kohottaa tai alentaa sen luonnollista suorituskykyä
a) kilpailun aikana tai
b) muulloinkaan, milloin se vaarantaisi eläimen terveyttä ja hyvinvointia.
10 artikla: Kirurgiset toimenpiteet
1. Kirurgiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on lemmikkieläimen ulkonäön muuttaminen tai joilla muutoin on muu kuin parantava tarkoitus, on kielletty, ja erityisesti
a) hännän typistäminen,
b) korvien typistäminen,
c) eläimen mykistäminen,
d) kynsien poistaminen ja hampaiden poistaminen.
2. Poikkeuksia näistä kielloista sallitaan vain
a) jos eläinlääkäri katsoo, että muuhun kuin parantamiseen tähtäävä toimenpide on tarpeellinen eläinlääketieteellisistä syistä tai se on asianomaisen eläimen edun mukaista,
b) lisääntymisen ehkäisemiseksi.
3. a) Toimenpiteet, jotka tuottavat tai todennäköisesti tulevat tuottamaan eläimelle voimakasta kipua, on suoritettava anestesiassa, ja ne saa suorittaa vain eläinlääkäri tai eläinlääkärin valvonnassa oleva muu henkilö.
b) Toimenpiteet, jotka eivät vaadi anestesian käyttöä, saa suorittaa henkilö, joka kansallisen lainsäädännön mukaan on siihen pätevä.
11 artikla: Lopettaminen
1. Vain eläinlääkäri tai muu pätevä henkilö saa lopettaa lemmikkieläimen lukuun ottamatta hätätilannetta, jossa eläin on lopetettava kärsimysten päättämiseksi, eikä eläinlääkäriä tai muuta pätevää henkilöä voida nopeasti saada paikalle, ja muuta hätätilannetta, josta on määräykset kansallisessa lainsäädännössä. Lopettaminen tulee aina suorittaa niin, että se olosuhteisiin nähden tuottaa mahdollisimman vähän ruumiillista ja henkistä kärsimystä. Valitun menetelmän tulee muissa kuin hätätapauksissa joko
a) aiheuttaa välitön tajunnan menetys ja kuolema, tai
b) alkaa syvällä yleisanestesialla ja jatkua toimenpiteellä, joka varmuudella johtaa kuolemaan.
Lopettamisesta vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin ruho hävitetään.
2. Seuraavat lopettamismuodot on kielletty:
a) hukuttaminen ja muut tukehduttamismenetelmät, jos niillä ei ole 1 kappaleen b kohdassa tarkoitettua vaikutusta,
b) sellaisen myrkyn tai lääkeaineen käyttäminen, jonka annosta ja antotapaa ei voida valvoa, niin että sillä varmasti saataisiin aikaan 1 kappaleessa tarkoitettu vaikutus,
c) sähköllä lopettaminen ellei sitä edellä välitön tajuttomuus.
III LUKU: Heitteillä olevia eläimiä koskevat lisämääräykset
12 artikla: Määrällinen vähentäminen
Milloin sopimuspuoli katsoo, että heitteillä olevien eläinten määrä aiheuttaa ongelmia, se ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja/tai hallinnollisiin toimenpiteisiin vähentääkseen näiden eläinten lukumäärää siten, että eläimille ei tuoteta vältettävissä olevaa kipua, kärsimystä tai tuskaa.
a) Tällaiset toimenpiteet edellyttävät, että
(i) jos heitteillä olevia eläimiä on otettava kiinni, sen on tapahduttava siten, että eläimelle tuotetaan mahdollisimman vähän ruumiillista ja henkistä kärsimystä,
(ii) riippumatta siitä, pidetäänkö vai lopetetaanko talteen otetut eläimet, sen on tapahduttava tämän yleissopimuksen periaatteiden mukaisesti.
b) Sopimuspuolet sitoutuvat harkitsemaan
(i) kissojen ja koirien pysyvää merkitsemistä niiden tunnistamiseksi tavalla, joka tuottaa mahdollisimman vähän tai ei lainkaan pysyvää kipua, kärsimystä tai tuskaa, kuten tatuoimalla sekä kirjaamalla numero rekisteriin, jossa on myös omistajan nimi ja osoite;
(ii) koirien ja kissojen suunnittelemattoman lisääntymisen vähentämistä edistämällä niiden sterilointia;
(iii) tapoja rohkaista heitteille jätetyn kissan tai koiran löytäjää ilmoittamaan asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.
13 artikla: Kiinniottamista, pitämistä ja lopettamista koskevat poikkeukset
Tässä yleissopimuksessa annetuista heitteillä olevien eläinten kiinniottamista, pitämistä ja lopettamista koskevista määräyksistä saa poiketa vain, jos se tautien ehkäisyyn tähtäävien kansallisten ohjelmien puitteissa on välttämätöntä.
IV LUKU: Tiedotus ja koulutus
14 artikla: Tiedotus- ja koulutusohjelmat
Sopimuspuolet sitoutuvat rohkaisemaan tiedotus- ja koulutusohjelmien kehittämistä tämän yleissopimuksen määräyksiä ja periaatteita koskevan tietämyksen ja tiedon edistämiseksi sellaisten yhdistysten ja ihmisten keskuudessa, jotka ovat mukana lemmikkieläinten pitämistä, kasvattamista, koulutusta, kauppaa ja hoitoa koskevassa toiminnassa. Näissä ohjelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:
a) henkilöillä, jotka harjoittavat lemmikkieläinten kouluttamista kaupallisiin tai kilpailutarkoituksiin, on tarpeen olla asianmukaiset tiedot ja taidot;
b) ei ole tarpeen rohkaista
(i) lemmikkieläinten antamista lahjaksi alle 16-vuotiaille ilman vanhempien tai holhoojan nimenomaista suostumusta,
(ii) lemmikkieläinten antamista palkintona, lisäpalkkiona tai hyvityksenä,
(iii) lemmikkieläinten suunnittelematonta lisääntymistä;
c) mahdolliset kielteiset seuraamukset, joita villieläinten terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuisi, jos niitä hankittaisiin lemmikkieläimiksi tai tuotaisiin ihmisten tietoisuuteen lemmikkieläiminä;
d) vaarat, jotka aiheutuvat vastuuttomasta lemmikkieläinten hankkimisesta, joka johtaa ei-toivottujen ja heitteillä olevien eläinten määrän lisääntymiseen.
V LUKU: Monenkeskiset neuvottelut
15 artikla: Monenkeskiset neuvottelut
1. Sopimuspuolet järjestävät viiden vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden väliajoin sekä aina sopimuspuolten edustajien enemmistön sitä pyytäessä monenkeskisiä neuvotteluja Euroopan neuvoston puitteissa, joissa tutkitaan tämän yleissopimuksen soveltamista ja sen tarkistamista tai sen määräysten laajentamisen tarpeellisuutta. Neuvottelut tapahtuvat Euroopan neuvoston pääsihteerin koolle kutsumissa kokouksissa.
2. Jokaisella sopimuspuolella on oikeus nimetä edustaja osallistumaan neuvotteluihin. Jokaisella Euroopan neuvoston jäsenvaltiolla, joka ei ole yleissopimuksen sopimuspuoli, on oikeus olla edustettuna tarkkailijana näissä neuvotteluissa.
3. Neuvottelujen jälkeen sopimuspuolet jättävät Euroopan neuvoston ministerikomitealle neuvotteluja ja yleissopimuksen toimivuutta koskevan kertomuksen, johon ne tarpeelliseksi katsoessaan voivat lisätä ehdotuksia yleissopimuksen muuttamiseksi sen 15-23 artiklan mukaisesti.
4. Sopimuspuolet laativat neuvottelujen menettelytapasäännöt tämän yleissopimuksen määräykset huomioon ottaen.
VI LUKU: Muutokset
16 artikla: Muutokset
1. Sopimuspuolen tai ministerikomitean esittämä muutosehdotus 1-14 artiklaan on ilmoitettava Euroopan neuvoston pääsihteerille, joka toimittaa sen edelleen Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, sopimuspuolille sekä valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen 19 artiklan mukaisesti.
2. Edellisen kappaleen mukaisesti esitetty muutosehdotus käsitellään monenkeskisissä neuvotteluissa aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri on sen toimittanut edelleen, jolloin se voidaan hyväksyä sopimuspuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Hyväksytty teksti toimitetaan sopimuspuolille.
3. Muutos tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua hyväksymisestään monenkeskisissä neuvotteluissa, ellei jokin sopimuspuoli ole esittänyt vastalausetta.
VII LUKU: Loppumääräykset
17 artikla: Allekirjoitus, ratifiointi ja hyväksyminen
Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
18 artikla: Voimaantulo
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jona neljä Euroopan neuvoston jäsenvaltiota 17 artiklan määräysten mukaisesti on ilmaissut suostumuksensa siihen, että tämä yleissopimus niiden osalta on sitova.
2. Jäsenvaltion osalta, joka myöhemmin hyväksyy tämän sopimuksen, sopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jona se on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.
19 artikla: Euroopan neuvoston ulkopuolisten valtioiden liittyminen
1. Tämän yleissopimuksen voimaantultua Euroopan neuvoston ministerikomitea voi Euroopan neuvoston peruskirjan 20 artiklan d kohdassa tarkoitetulla äänienemmistöllä tehdyllä päätöksellä sekä niiden sopimusvaltioiden yksimielisellä päätöksellä, joilla on oikeus osallistua ministerikomitean kokouksiin, kutsua minkä tahansa Euroopan neuvoston ulkopuolisen valtion liittymään tähän yleissopimukseen.
2. Liittyjävaltion osalta tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jona se on tallettanut liittymiskirjansa Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
20 artikla: Aluelauseke
1. Sopimusvaltio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määritellä alueen tai alueet, joilla tätä yleissopimusta sovelletaan.
2. Sopimuspuoli voi koska tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla selityksellä saattaa tämän yleissopimuksen koskemaan myös jotain muuta selityksessä määriteltyä aluetta. Kyseisen alueen osalta tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.
3. Kahden edellisen kappaleen mukaisesti tehty selitys voidaan peruuttaa jonkin siinä määritellyn alueen osalta pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
21 artikla: Varaumat
1. Sopimusvaltio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa selittää varaavansa itselleen oikeuden tehdä yhden tai useamman varauman 6 artiklan ja 10 artiklan 1 kappaleen a kohdan osalta. Muita varaumia ei saa tehdä.
2. Sopimuspuoli, joka on tehnyt varauman edellisen kappaleen mukaisesti voi osaksi tai kokonaan peruuttaa sen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan sinä päivänä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
3. Sopimuspuoli, joka on tehnyt varauman jonkin tämän yleissopimuksen määräyksen osalta ei voi vaatia kyseisen artiklan soveltamista toiselta sopimuspuolelta; se voi kuitenkin, sikäli kuin sen varauma on ehdollinen tai koskee vain osaa jostakin määräyksestä, vaatia tämän määräyksen soveltamista muilta sopimuspuolilta samassa määrin kuin se itse on hyväksynyt sen.
22 artikla: Irtisanominen
1. Sopimuspuoli voi omalta osaltaan irtisanoa tämän yleissopimuksen Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella.
2. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kuusi kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
23 artikla: Ilmoitukset
Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja kaikille valtioille, jotka ovat liittyneet tähän yleissopimukseen tai kutsuttu siihen liittymään
a) allekirjoittamisista,
b) ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista,
c) tämän yleissopimuksen 18, 19 ja 20 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä,
d) kaikista muista tähän yleissopimukseen liittyvistä toimista, ilmoituksista ja tiedoksiannoista.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Strasbourgissa 13 päivänä marraskuuta 1987 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle ja kullekin valtiolle, joka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.
