Kuva: Marita Kienanen

Korat on hopeansininen, keskikokoinen kissa, jolla on pehmeät linjat ja sydämenmuotoiset kasvot ja pää. Vartalo on keskiraskas, lihaksikas ja jäntevä. Koratilla on huomiota herättävän suuret silmät, joissa on epätavallista syvyyttä ja intensiteettiä. Kasvojen luusto muodostaa silmien yläpuolelle kaaret. Voimakkaat leukaluut ja leuka täydentävät kasvojen sydämenmuotoa. Otsa on leveä ja litteä ja siinä on varsinkin aikuisilla kissoilla sydämenmuotoa korostava syvennys. Rintakehä on leveä ja antaa erityisesti uroksille voimakkaan vaikutelman. Naaraat ovat usein uroksia pienempiä, mutta niissä on sama vaikutelma voimakkuudesta kuin uroksilla.

Koratin turkki on lyhyt, siinä ei ole aluskarvaa ja se on aina väriltään hopeansininen. Jokaisen karvan pää on hopeanvärinen, ns. hopeatipping. Karva on kiiltävä ja hienolaatuinen. Se mukailee vartaloa niin, että hopeanhohde korostaa vartalon linjoja ja liikettä. Karvanlähtö on melko vähäistä ja huomaamatonta. Vanhoissa kirjoituksissa turkkia kuvataan sanoilla ”juuret kuin pilvet ja kärjet kuin hopeaa”.

Silmät erottavat koratin muista kissoista. Ne ovat täysin avoimet, suuret ja loistavat, jopa ylisuuret kasvoihin nähden. Niissä on erityinen syvyys – kuin silmät loistaisivat sisältäpäin. Loistavan vihreä on toivotuin väri, mutta meripihkan väri sallitaan. Koratin silmien väristä on kirjoitettu ”kuin kastepisarat lootuksen lehdellä tai nuorella riisillä”.

Kotioloissa korat on vilkas, kaikkeen osallistuva ja hyvin ihmisrakas kissa. Se haluaa olla lähellä ja nukkuu mielellään sängyssä vaikka peiton alla. Korat on hyvin älykäs ja joskus myös itsepäinen. Omaan ihmiseensä koratilla on aivan erityinen suhde, eikä se säästele kiintymyksen osoituksissaan. Muiden lemmikkien kanssa korat tulee toimeen, kunhan se saa riittävästi omistajansa huomiota osakseen. Koratin ääni on varsin erikoinen, sitä on verrattu ruostuneen saranan narinaan. Korat ei kuitenkaan yleensä ole äänekäs kissa kotioloissa.

Koratin historia on hyvin pitkä. Ensimmäinen kuvaus koratista löytyy thaimaalaisista teksteistä vuosilta 1350-1767. Kotimaassaan korat on onnentuojakissa. Koratpariskunta on arvokkaimpia lahjoja mitä nuoripari voi häälahjaksi saada, onhan se vaurauden, hedelmällisyyden ja hyvän onnen symboli.

Länsimaihin ensimmäiset kasvatukseen käytetyt koratit tulivat 1950-luvulla. Koska korat on yksi harvoista alkuperäisistä luonnonroduista, päätettiin, ettei niiden kasvatuksessa saa käyttää mitään muuta rotua. Ainoastaan kissat, joiden esivanhemmat voidaan jäljittää Thaimaahan, voidaan rekisteröidä koratiksi.

Skandinaviassa koratin kasvatus sai alkunsa 1970-luvulla ja Suomeen ensimmäinen korat saapui Norjasta vuonna 1987. Rodun kasvattajat Suomessa tekevät tiivistä yhteistyötä ja kanta on kasvanut hiljalleen. Vuoden 2003 alussa Suomessa on jo lähes kaksisataa korattia ja kymmenkunta aktiivista kasvattajaa.

© Suomen Koratrengas ry


Kuva: Marita Kienanen