Assistentiksi voi ilmoittautua kuka tahansa vain haluaa

Ainoat rajoitukset ovat vähintään 16 vuoden ikä ja johonkin rotukissayhdistykseen kuuluminen. Jotkut rotukissayhdistykset järjestävät assistenttikursseja jäsenilleen ja muillekin halukkaille. Sellaisen voi käydä jos haluaa, mutta se ei ole edellytys assistentiksi ryhtymiselle. Mutta on hyvä ilmoittaa, että ei ole ennen ollut assistenttina niin pääassistentti neuvoo alkuun tai laittaa kaveriksi jollekin kokeneemmalle. Tekemällähän oppii parhaiten.

Siis mistä aloitetaan?

Ensiksi ilmoitetaan halukkuus tavalla tai toisella. Virallisin tapa on ilmoittaa samalla lomakkeella kuin kissakin näyttelyyn – ruksi vain kohtaan että haluaa assistentiksi. Jos ei ole kissaa näyttelyssä voi samalla lomakkeella ilmoittautua vain assistentiksikin. Sähköposti ja soittokin näyttelysihteerillekin (tai pääassistentille jos se on tiedossa) usein käy ilmoittautumisesta, näyttelykutsusta näet kenelle ilmoittautua. Tässä vaiheessa voi esittää toivomuksen mihin kategoriaan haluaan assistentiksi. Tuomaria, jolle haluaa, ei varsinaisesti voi valita. Myös vielä näyttelyssä voi käydä kysymässä pääassistentilta, onko assistenttien tarvetta.

Miten varautua päivään assistenttina?

Ota mukaan kengät joissa on hyvä olla koko päivä, sillä joudut kävelemään ja seisomaan paljon päivän aikana! Itse olen tykännyt pitää sandaaleita jotka saa helposti pois jalasta välillä. Myös pienen retkijakkaran olen raahannut päivääni helpottamaan. Istuahan ei siellä paljoa voi mutta helpottaa kummasti, kun voi hetken istahtaa, kun on siihen mahdollisuus. Muusta vaatetuksesta lyhythihainen pusero on hyvä ainakin paneelin aikana, kun kissoja saa kantaa enemmän ja joka kissan jälkeen on kädet ja essu desinfioitava.

Näyttelyssä aamulla

Ensiksi käy kysymässä sihteeristöstä kuka on pääassistenttina ja käy ilmoittautumassa hänelle. Yleensä samalla saa tietää kenellä tuomarilla on tai jopa pääsee valitsemaan kenelle haluaa. Jos oma kissa on myös näyttelyssä ja haluaa sen itse esitellä voi myös kysyä olisiko mahdollista päästä tälle tuomarille. Samalla voit kysyä mistä saa assarin essuja ja desinfiointi aineet sekä myös luetteloa (varsinkin jos sinulla ei ole omaa kissaa näyttelyssä) voit kysäistä mistä sen saa. Sen avulla on helpompi seurata näyttelyä. SITÄ EI SAA NÄYTTÄÄ TUOMARILLE MISSÄÄN TAPAUKSESSA! Lauantaina ainakin yleensä joutuu itse tekemään desinfiointiaineen pulloon. Paketissa on laimennus ohjeet, tee mieluummin hieman laihaa kuin liian vahvaa sillä ainakin VirkonS (se yleisimmin käytetty) on aika vahvaa tavaraa ja kuivattaa käsiä joka tapauksessa jonkin verran. Samasta paikasta yleensä löytää myös paperin jolla pöytä ja häkit pudistetaan. Sitten etsit tuomarisi pöydän, jos se on jo merkattu. Pöytä kannattaa pyyhkiä ja tuomarihäkit samoin, vaikka ne olisi jo mahdollisesti jo edellisenä päivänä pyyhittykin. Jossain vaiheessa ”lappuvihot” jaetaan pöydille tai ne on jo valmiina. Kynänkin olen itse ottanut kotoa mukaan, vaikka se järjestäjän puolesta yleensä onkin.

Arvostelussa

Tuomarin tullessa esittäydytään toisillemme. Tuomari kyllä ilmoittaa milloin on valmis aloittamaan. Ja usein ensimmäinen kissakin on omistajansa kanssa jo odottelemassa. Tässä vaiheessa, kun ensimmäinen kissa on pöydällä, tarkistan lähistöllä olevat: onko seuraava jo mahdollisesti paikalla ja jos ei ole niin käyn sanomassa että kissa on seuraava. Tätä teen pitkin päivää vaikka olenkin kissat laputtanut. Jos seuraava kissa ei ole paikalla, kun edellinen on saatu arvosteltua, käyn kissan häkillä katsomassa, joko omistaja on paikalla ja jos ei ole, otan kissan häkistä ja vien se tuomarille arvosteltavaksi.

Kissoja ei ole pakko ”laputtaa” vaan voit myös käydä sanomassa suullisesti omistajille lähestyvästä arvostelusta tai kysyä lähistöllä olevilta onko kyseisen numeron omistajia paikalla ja ilmoittaa lähestyvästä vuorosta. Minä itse taas olen sitä laputtavaa sorttia. Eli yleensä käyn laputtamassa noin viisi seuraavaa kissaa, ensin siis kysyn pöydän lähellä olevista onko kyseisen kissan omistaja paikalla ja annan lapun siinä, jos ei ole, vien lapun häkille ja jos omistaja ei ole paikalla jätän sen häkille.

Jokaisen kissan jälkeen arvostelupöytä desinfioidaan ja samoin tuomarin kädet sekä tuomarihäkki, jos siinä on ollut kissa. Assistentti pitää huolen siitä että seuraava kissa on ajoissa paikalla eikä turhan pitkiä taukoja tule.

Arvostellun rodun ja/tai värin jälkeen assistentti tarkistaa, että arvostelulomakkeeseen on merkitty oikea arvostelutulos (myös värin parhaat) ja irrottaa kolmeosaisesta arvostelulomakkeesta alimman osan tuomarille. Assistentti myös tarkistaa että samat tulokset on merkitty tuomarin arvostelu ”lakanaan” useasti tuomari haluaa myös tästä kopion, jos tämä on itsejäljentävä niin poistat vain alimmaisen osan tuomarille, mutta jos ei niin sihteeristössä on kopiokone, jolla sen voi kopioida, ja kopio sitten viedään tuomarille. (”Lakana” on A4 arkki jossa kaikki värin/rodun kissat on merkitty luokittain. Lakanassa saattaa olla useampikin rotu/väri, jos kissoja on vähän, näin on useasti ainakin 3.kategorian kohdalla). Valmiit arvostelut ja lakanat viedään sihteeristöön, joskus myös pääassistentti käy ne keräämässä.

Kun kaikki samaan kategoriaan kuuluvat kissat on arvosteltu valitaan tuomarin parhaat. Tuomari kirjoittaa lapulle, ketä haluaa nähdä mistäkin luokasta ja assistentti pyytää omistajia tuomaan kissat näytille. Jos omistajaa ei näy paikalla assistentti käy kissan häkillä ja jos omistaja ei ole sielläkään, ottaa kissan häkistä ja esittelee sen tuomarille. Tuomarin paras luokat ovat aikuiset (leikkaamattomat) urokset ja naaraat erikseen, kastraatti (leikatut) urokset ja naaraat erikseen, nuoret (luokka11) ja pennut (luokka12). Tuomarin ei kuitenkaan ole pakko valita parasta urosta tai naarasta, jos ne eivät ole hänen mielestään tarpeeksi hyviä. Nämä tuomarin parhaat sitten kilpailevat kategorian kauneimman tittelistä paneelissa muiden tuomareiden parhaiden kanssa. Tässä välissä ennen paneelia tuomari ja assistentti voivat mennä syömään aterian, jonka järjestävä yhdistys tarjoaa.

Ennen paneelia

Tuomarihäkit puhdistetaan ja laitetaan paneelia varten valmiiksi. Siirretään arvostelupöydät paikoilleen ja pienet esittelypöydät myös. Tätä työtä ohjaa näyttelypäällikkö ja se ei kai varsinaisesti kuulu assistentin toimenkuvaan, mutta auttaa paneelin alkuun nopeammin ja siis myös nopeuttaa kotiin lähtöä…

Paneelissa

Kun pääassistentti on jakanut paneeliin osallistuvien kissojen numerot puhdistettujen häkkien päälle, voi kissoja ruveta hakemaan häkkeihin. Häkin päällä on aina kaksi lappua, joissa on samat tiedot. Kun lähdet hakemaan kissaa otat toisen essuusi kiinni ja jätät toisen häkin päälle, siitä toiset tietävät että tätä kissaa ollaan hakemassa jo. Jos haluat kantaa hakemaasi kissaa myös paneelissa voit jättää lapun essuusi kiinni ja laittaa seuraavan sen päälle. Joillain kissoilla on ”omat” lempikantajat ja voit joutua luovuttamaan kissan lapun toiselle. Samoin jos olet luvannut jollekin kantaa jonkin toisen kissan, voit pyytää sen lapun itsellesi. Omaa kissaa EI SAA kantaa paneelissa eikä myöskään vastakkaista sukupuolta. Pääassistentti pitää huolta että kaikilla kissoilla on kantaja paneelissa.

Urosta ja naarasta samasta ryhmästä ei kannata ottaa esitettäväksi siis esim. aikuista urosta ja naarasta, sillä jos uros voittaakin niin et pääsekään hakemaan naarasta, kun jäät odottamaan vastakkaisen sukupuolen parhaan valintaa. Aina valitaan ensin paras uros ja sitten naaras. Aikuisista ja kastraateista valitaan paras uros ja paras naaras, joita sitten verrataan toisiinsa ja toisesta tulee kategorian paras (KP) ja toisesta vastakkainen sukupuoli (VS). Nuorissa ja pennuissa ei erotella sukupuolia vaan ne kilpailevat keskenään ja ovat siis suoraan kategorian paras nuori (KPN) tai kategorian paras pentu (KPP). Joka kategoriasta valitaan omansa ja myös kotikissoista valitaan parhaat.

Tämän jälkeen onkin sitten palkanmaksun aika, jonka maksaa järjestävän yhdistyksen rahastonhoitaja ja sitä voi kysyä taas sihteeristöstä, että kuka hoitaa. Palkkiona on rahaa (nykyisin 20 € normaalisti) tai yhden kissan ilmainen näyttely järjestävän yhdistyksen näyttelyssä.

Ennen assistentiksi ryhtymistä on syytä lukea Assistentin ohjesääntö.

Kirjoittanut Varpu Takala InCatin käyttöön