© Anna-Mari Andersson

Kevään tullen monelle kissanomistajalle tulee halu ulkoilla yhdessä kissansa kanssa. Hihnalenkeillä vaan saattaa tulla vastaan kaikenlaista pelottavaa tai joskus jopa ihan oikeasti vaarallista. Minusta, jos haluaa välttää riskejä, oikea paikka kissalle ulkoilla on verkotettu kuisti, parveke tai erillinen tarha. Ainakin tiuhaan asutuilla taajama alueilla on suuri riski törmätä koiriin, jotka kuitenkaan kun haastattelin pitkään harrastaneita kissa- ja koiraihmisiä eivät tuntuneet aiheuttavan kovin suurta riskiä itsessään, vaan kissat ovat joutuneet vaaratilanteisiin päästessään esim. irti valjaista ja rynnätessään liikenteen sekaan. Minusta ainoat ihan todella vaaralliset koirat ovat kohtuullisen kookkaita ja nopealiikkeisiä. Esimerkiksi itseni harrastamat venäjänvinttikoirat ovat ehdottomasti näihin rotuihin kuuluvia. Mirjam Numminen kertoi tapauksesta kun ärhäkkä kettuterrieri ja burma olivat onnettomien sattumien vuoksi joutuneet samalle parvekkeella.

Tappelussa terrieri menetti toisen silmänsä, burmalle ei käynyt kuinkaan. Kettuterrieri kuitenkin kuuluu minusta toiseen kissojen kannalta arveluttavaan koiraryhmään eli metsästysterriereihin, jotka varsin itsenäisesti metsästävät suunnilleen kissakokoista riistaa.

Omat kissani, kun ovat ikänsä eläneet näiden isojen ja nopeiden koirien kanssa, suhtautuvat varsin itsevarmasti kaikkiin vähäpätöisempiin koiriin. Ennen kuin tarha valmistui kissani ulkoilivat paljon flexissä pihalla koukussa kiinni. Kotikissani Saimi, joka ihan oikeasti on kova tyyppi, kyllästyi naapurin haukkuviin saksanpaimenkoiriin, sai itsensä hetkessä valjaista irti, syöksyi koiratarhaan ja ajoi saksanpaimenkoirat asunnon saunaan lauteen alle. Naapurini kertoi myöhemmin, että ainoa mitä hän kissasta näki oli, että toinen etujalka oli keltainen ja toinen musta. Kukaan ei loukkaantunut.

Samana kesänä sitten toinen koirista pääsi kostamaan ja hyökkäsi valjaissa ollutta Saimia kohti. Saimi oli hetkessä lähimmässä männyssä, eikä kärsinyt mitään vaurioita. Metsässä kävelyttäessäni burmaa ja kotikissaa meitä kohti on myös juossut irrallaan ollut nuori sileäkarvainen noutaja. Kissoillani ja itsellä kun on jonkinmoinen koiranlukutaito niin ainoa reaktio oli, että kissat halusivat syliin. Siis koira tuli juosten ja haukkuen kohti, mutta se ei suinkaan ollut vihainen vaan innoissaan.

Jonkinlainen koiriin totuttelu myös kyllä lisää turvallisuutta varsinkin jos liikkuu kissansa kanssa alueilla joilla koiria on paljon. Nimittäin yksi ongelma tuntuu olevan, ettei kissa ole käsiteltävissä kun se pelästyy, siis omistaja ei uskalla edes koskea kissaansa. Tosi paikan tullen kun olisi aika tärkeää, että pystyisi nostamaan kissan johonkin korkeammalle. Omalla olkapäällä, liikennemerkin päällä tai puussa kissa on varmasti turvassa tappajavenakoltakin. Itsellä on aika karmea kokemus parin vuosikymmenen takaa, kun venakkonarttuni päähän hyppäsi puusta kissa. Koiran silmät säästyivät varmaan pitkän kuonon ansiosta. Vähän epämiellyttävä kohtaaminen valjaissa liikkuneiden kissojen kanssa oli sellainen että, kun pääsin koirineni onnellisesti ohi kävivät kissat tosissaan toistensa kimppuun. Siis myös se että ulkoiluttaa kerrallaan vain yhtä kissaa lisää turvallisuutta. Mielestäni koirakuri ainakin alueella, jossa itse asun on hyvä. Paljon suurempi ongelma minusta ovat ne vapaana kulkevat kissat. Niiden takia olen itsekin joutunut nostelemaan omia kissojani valjaista ilmaan yms. muuta sellaista.

Siis jos tuttavillasi on rauhallinen kiltti koira tutustuta kissasi edes siihen, jos liikut koiria kuhisevilla alueilla. Kannattaa muuten muistaa sekin seikka, että aika monet taajamissa yleisten kääpiökoirien omistajat pelkäävät flexissä riehuvia kissoja, joita ulkoiluttaja ei hallitse millään lailla. Kissavihaa ei mielestäni kannata omalla ja kissan käytöksellä lisästä. Joskus kuitenkin saattaa tulla ihan oikea vaaratilanne.

Mielestäni kannatta toimia näin:
jos koira hyökkää kohti nosta kissa syliisi tai jos et pysty pitämään kissaa sylissäsi, lähimpään maastoa korkeampaan kohteeseen, vaikka kivelle, auton kattokin käy hätätilassa, vaikken suosittele, jollei ole oma auto. Liikennemerkit ovat oikein hyvän korkuisia turvapaikkoja isonkin koiran hyökätessä paikalle.
Jos olet liikenteeltä suojassa olevalla alueella, jossa on puustoa, mielestäni viimeinen keino on päästää kissa irti.
Puuhan on kissalle luonnollinen pakopaikka. Kukka eurooppalaisen isoisä pääsi livahtamaan ulos perheen muutettua kerrostalosta rivitaloon. Se pelästyi koiraa ja kiipesi sähkömuuntajaan. Kissa oli ikänsä elänyt sisäkissana ja sen kynnet oli leikattu. Siitäkin seikkailusta selvittiin vammoitta sähkölaitoksen avustuksella.

Ja aina kannattaa muistaa että ulkoilevista lemmikeistä on valtaosa koiria ja ulkoiluttajista valtaosa koiraihmisiä. Tappeluita pitää välttää vaikka kissasi todennäköisesti pärjäisi.